Korona-virus eli COVID-19 on levinnyt nopeasti ympäri maailman, ja olemme päivittämässä tärkeimmät Cochrane-katsaukset ja tekemässä myös nopeita katsauksia uusista aiheista. Tässä podcastissa olemme pyytäneet Tampereen yliopiston professori Riitta Saunia Cochrane Work -katsausryhmän toimituskunnasta kertomaan huhtikuussa 2020 tehdyn päivityksen tuloksista, joka koski terveydenhuoltoalan työntekijöiden henkilösuojaimia herkästi tarttuvia sairauksia vastaan.

Korona-virus on jälleen kerran osoittanut, että terveydenhuollon työntekijät ovat huomattavasti paljon suuremmassa infektioriskissä kuin muu väestö, koska he joutuvat alttiiksi potilaiden tartuntavaarallisille eritteille. Tilanne oli sama Ebola- ja SARS-epidemioissa, joissa lukuisat terveydenhuoltoalan työntekijät saivat tartunnan ja kuolivat.
Terveydenhuollon työntekijät voivat saada tartunnan hengitysteitse tai roiskeista tai pisaroista, jotka osuvat heidän silmiinsä, suuhunsa, nenäänsä tai jos nämä joutuvat kontaktiin ihoalueen kanssa, joka on kontaminoitunut eritteistä. Kun työskennellään lähikontaktissa korona-virus-potilaiden kanssa, ainoa tapa vähentää terveydenhuollon työntekijöiden infektioriskiä on käyttää henkilösuojaimia. Ratkaisu ei ole niin yksinkertainen, että käytetään ainoastaan hengityssuojainta, vaan tarvitaan myös kaikkien tarvittavien kehonosien suojausta.
On kuitenkin epäselvää, minkä tyyppiset suojaimet suojaavat parhaiten, mikä on paras tapa pukea suojaimet ja ottaa ne pois ja kuinka terveydenhuollon työntekijöitä parhaiten koulutetaan käyttämään suojaimia oikein. Tässä katsauksessa yritimme vastata näihin kysymyksiin.
Me hyväksyimme katsaukseen kaikki kontrolloidut tutkimukset, joissa kohteena oli terveydenhuollon työntekijöiden koko kehon suojautuminen erittäin tarttuvia tauteja, kuten Ebolaa, SARSia tai korona-virusta vastaan. Me arvioimme vaikuttavuutta kolmella tapaa: infektoitumisen, kontaminaation ja ohjeiden laiminlyönnin vähenemisenä. Koska tosielämän tutkimukset ovat vaikeita toteuttaa, hyväksyimme myös tutkimukset, joissa oli käytetty fluoresoivia merkkiaineita tai vaaratonta virusta tai bakteeria simuloimaan virusta sisältävien nesteiden kulkeutumista.
Käytyämme läpi useita tietokantoja, löysimme 22 simulaatiotutkimusta ja 2 kenttätutkimusta, joissa oli yhteensä 2278 osallistujaa. 14 oli satunnaistettuja tutkimuksia. 8 tutkimusta vertaili erityyppisiä suojaimia, 6 tutkimusta koski erilaisia tapoja parantaa suojaimia, 8 tutkimusta arvioi suojainten pukemisen ja riisumisen tekniikoita ja kolme koski erilaisia koulutustapoja. Simulaatiotutkimuksissa kontaminaatioluvut vaihtelivat, mutta yli 25% osallistujista oli kontaminoitunut yli puolessa tutkimuksista.
Erityyppisten suojainten vertailuista meillä on neljä päälöydöstä. Ensiksikin, moottoroidun hengityssuojaimen käyttö yhdessä suojahaalarin kanssa suojasi paremmin kuin N95-tyypin hengityssuojain ja suojakaapu, mutta ensiksi mainittu vaihtoehto oli vaikeampi pukea päälle. Toiseksi, pitkä suojakaapu suojasi kontaminaatioilta paremmin kuin suojahaalari, ja haalari oli vaikeampi riisua. Kolmanneksi, henkilöillä, jotka käyttivät suojakaapuja, oli vähemmän kontaminaatioita kuin niillä, jotka käyttivät suojaesiliinaa. Ja neljänneksi, henkilösuojaimet, jotka oli tehty hengittävämmästä materiaalista, aiheuttivat yhtä paljon kontaminaatiota vartalon alueelle kuin enemmän vesitiiviit materiaalit, mutta ne olivat mukavampia käyttää.
Suojainten parantamisen osalta totesimme, että tiiviisti suljettu suojakaapu ja käsine-yhdistelmä, suojakaapu joka istuu paremmin kaulan, ranteiden ja käsien ympärille, suojakaapu-käsine rajapinnan parempi peittävyys sekä hengityssuojaimien ja käsineiden ylimääräiset lenkit suojainten riisumisen helpottamiseksi, kaikki nämä vähensivät kontaminaatiota verrattuna tavanomaisiin suojaimiin.
Suojainten pukeminen ja riisuminen vaikuttavat kontaminaatioon. Yhdysvaltojen tartuntatautien valvonta- ja ehkäisykeskuksen suositusten noudattaminen suojainten riisumisessa voi aiheuttaa vähemmän kontaminaatiota verrattuna siihen, ettei ohjeistusta anneta lainkaan. Käsineiden ja suojakaavun samanaikainen poisottaminen voi olla parempi vaihtoehto kuin niiden riisuminen erikseen. Sama koskee myös kaksien suojakäsineiden käyttöä ja ensimmäisen käsineparin ottamista pois suojainten riisumisen alussa. Suullinen ohjaus samanaikaisesti, kun suojaimia puetaan tai riisutaan, voi johtaa vähäisempiin virheisiin ja vähäisempään kontaminaatioon.
Kvaternaaristen ammoniumyhdisteiden tai klooripitoisten aineiden käyttö suojakäsineiden puhdistukseen ennen niiden poisottamista voi vähentää kontaminaatiota, mutta alkoholipohjaiset käsihuuhteet eivät toimineet yhtä hyvin.
Lopuksi, kolme tutkimusta osoitti, että aktiivisempi koulutus, kuten kasvokkain annetut ohjeet tai tietokone-simulaatio, oli parempi tapa kuin pelkästään kirjalliset ohjeet suojautumisesta.
Yhteenvetona voimme todeta, että katsaus osoittaa, että kattavampi kehon suojaaminen johtaa parempaan suojaustehoon, mutta samalla suojainten pukeminen ja riisuminen tulee vaikeammaksi ja käyttö epämukavammaksi, mikä puolestaan voi johtaa huonompaan ohjeiden noudattamiseen ja lisätä kontaminaatiota. Tätä pitää vielä tutkia lisää. Tarvitsemme parempia ja laajempia simulaatiotutkimuksia, jotta löydämme mitkä suojainyhdistelmät toimivat parhaiten, mikä on turvallisin tapa riisua suojaimet ja miten lisätä ohjeiden noudattamista. Tarvitsemme myös näyttöä oikeasta elämästä. Paras tapa olisi tehdä satunnaistettu tutkimus epidemian aikana, mutta koska tämä ei ole mahdollista, hyvä vaihtoehto on rekisteröidä terveydenhuoltohenkilökunnan erityyppisten suojaimien käyttö ja seurata, kuinka moni saa silti infektion.

Jos haluat lisätietoja erityyppisten henkilösuojainten vaikutuksista, löydät koko katsauksen verkosta. Cochrane-katsausten tiivistelmät ovat vapaasti haettavissa ja luettavissa Cochrane-kirjastossa. Koko katsaustekstin saamiseksi tarvitset maksullisen lisenssin. Suomessa monet laitokset ja lääketieteelliset kirjastot ovat hankkineet pääsyn Cochrane-kirjaston kokotekstiversioihin. Yleisimmin käytössä oleva reitti Cochrane-kirjastoon on Duodecimin julkaiseman Terveysportti-verkkopalvelun kautta.